Hiirijahti



Tässä on nyt viime vuoden kuvia mutta näin mä tein tänäänkin, kun mun porukat tuli himaan. Matot rullalle ja katti rullan sisään. Musta tuntui niin mukavalle, kun mun OMA Maminami tuli takas. Ihan siis mun rakas. Se ei onneksi haissut vieraille kissoille saati koirille. Sillaikin on joskus käynyt. Anteeksi en anna moista mutta en mä kyllä kauaa mitään muistakaan. Huomenna mä pääsen takas mun omaan rytmiin, aamulla geleet kehiin & pomomiehen kanssa aamukaffeet. Mä siemasen vedet ja se kahvit. Sitten mä chillailen lehden päällä. Luen siis uutiset. Yleensä meille tulee aamusella samaan aikaan tarve ns. paikkaan, jossa kuninkaatkin ovat yksin. No, sinne me mennään yhdessä. Mä teen kakkoset ja Pomomies...ykköset. Mulla sykkii rinnassa miehinen tunne; ei ne donnat ymmärrä näistä hommista yhtikäs mitään. Maminami vaan sählää aamuisin ja sutii naamaansa. Ei se ehdi istuskeleen mun kanssa. Mutta yöt se on mun oma tyyny. Ei meinannut tulla viime yönä mulle uni silmään; Maminamin kainalossa on se paras paikka maailmassa pikku kissamiehen nukuskella.

Kommentit

  1. Heips, velimies. Ajatella, sää et saanu muka mittään kiksejä väkes sukista, kon ne tuli kottiin. Mää meinasin pyärtyä, kon semmonen aromi lähti vanhan herran sukista. Mää puikahrin porstooseen ja joo, siellä ne monot oli ja niisä sama haju. Onks sun haistimes tukosa vai kulkiks ne eri latuja siälä kaupinkisa. Tarkkaan kuunneltuani, mää ymmärsin, että siälä oli nuppuja ja sorsia ja kaikkee muuta semmosta ihkua. Kuule, kon sää tulet tänne, nin puhutaan enemmän. Mää kävin aamuruuvaaalla ja nyt tuli kova uni. Terkkuja maalta lähettellee Iisakki

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma Fanimuki

Ilvesmäen keittiöideoita...