Olen jo pitkään tuskaillut Ilvesmäkeen sopivien tuotteiden kanssa. Kokeilussa on ollut
monenlaista sarjaa, jo toki oman päätyönikin puolesta. Nyt kun olen mukana Ympäristö-sertifioinnissa ja todella tutustunut puhdistusaineiden maailmaan pintaa syvemmällä tasolla, niin huh.
Valinnan varaa on ja luomun/ekon nimissä myydäänkin melkoista sekametelisoppaa.
Planet Pure oli minulle intuitiivinen vaihtoehto ja asiaa tutkittuani intuitio oli
jälleen kerran oikeassa. Allaoleva teksti on suora lainaus Kemikaalicoctaili-blogista.
Ole hyvä ja tutustu :
Luomuin pesuainesarja: Planet Pure
Kirjoittanut noora 14. syyskuuta 2015 kello 22:00
Pari viikkoa sitten tein kiinnostavan juttukeikan Itävallan Bregenziin. Minut kutsui reissuun Planet Pure sekä Ekolo, joka maahantuo kyseistä pesuainemerkkiä. Planet Pure on entuudestaan minulle tuttu vain ekokauppojen pesuainehyllystä, mitään muuta en firmasta tiennyt.Pesuaine ei ole kovin monelle millään tavalla tunteen asia. Siinä missä ruokaa ja ehkä kosmetiikkaakin moni jo funtsii luomunäkökulmasta ja esimerkiksi eläinten tai luonnon hyvinvointia ajatellen, ei hirveän moni välttämättä ajattele, että pyykin, lattiapinnat tai astiat voisi pestä luonnon- ja jopa luomuaineilla — ja että se todella kannattaa. Nykyihmiset ylipesevät kotejaan ja kun tapetaan bakteerit räjäyttävillä aineilla kaikki mahdollinen, kärsivät siitä esimerkiksi lapset, jotka usein nuohoavat näitä puunattuja pintoja meitä aikuisia enemmän. Ylihygienisyys on aikamme vitsaus, voit lukea mun ja Katjan jutun aiheesta Uuden Mustan ajoilta.
Itse olen pessyt pyykit, astiat ja kodin pinnat jo monen vuoden ajan ekopesuaineilla, mutta en ole juuri selvittänyt brändien keskinäisiä eroja. (Sen kuitenkin olen huomannut, että jos on ollut pakko ostaa jotakin tavanomaista, on esimerkiksi pyykin voimakas haju pesun jälkeen puistattanut.) Ekopesuaineissa on kuitenkin eroja ihan siinä missä muissakin tuoteryhmissä, eikä harhaanjohtavalta markkinoinnilta voi välttyä. Esimerkiksi sanaa ””luomu” käytetään usein hämäävästi. Ekopesuaineiden kohdalla on eroja paitsi luomuraaka-aineiden määrissä, myös siinä, kuinka prosessoitua lopputuote on. Ekologiseksi itseään nimittävissä tuotteissa lähtöraaka-aineet saattavat olla luonnollisia, mutta ne prosessoidaan niin rankasti, ettei lopputulos niin kovin luonnollinen olekaan.
Kerrottakoon tässä välissä seuraava: koska olen tällainen intuitiota seuraava idealisti, lähdin Planet Pure -reissulle, vaikkei minulle voitu maksaa palkkaa (siksi postauksessa ei ole ”sain palkan”-täppää). Jokin sisälläni sanoi, että kannattaa mennä, vaikka menettäisin melkein kokonaisen työviikon matkan vuoksi. Kyse ei ole kummoisesta jutusta: saan blogini postauksista palkkaa aniharvoin, mutta ajattelin nyt alleviivata asiaa erikseen, jotta työskentelyni ja postauksen luonne on selkeä. Itse asiassa aika moni luovaa työtä tekevä henkilö saa palkkion vasta lopputuotteesta — jos saa. Minä ajattelen työstäni niin, että osasta projektejani saan rahaa, osasta en, mutta lasken uudet ja yllättävät kokemukset, uusien asioiden oppimisen ja kokemusvarastoni rikastumisen yhtä tärkeäksi kuin rahapalkan. Kunhan laskut saa maksettua sillä, minkä tienaa toisaalta. Kiitin siis kutsuun kyllä ja lähdin Doritin kanssa Itävaltaan. Mukanamme reissasi Ekolon perustaja Lena Kunelius.
Minulle selvisi jo menomatkalla Bregenziin, että Planet Pure -merkin perustaja Silvio Perpmer on aika persoonallinen tapaus, ja kun paljain jaloin meitä vastaan tullut toimitusjohtaja hyppäsi ulos sähköautostaan Bregenzin rautatieasemalla tajusin, ettei tämä Silvio ihan perustoimari ole. Kauhean hurmaava ja mukava mies, mutta paljon enemmän henkistyneen joogaopettajan kuin budjetteja miettivän ja tuotantoa tehostavan pesuainetehtaan toimitusjohtajan oloinen. Sitä hän onkin, joogaope siis. Pesuainetehtaan toimitusjohtajuuden lisäksi.
Silvio kertoi ensimmäisen matkapäivän paljasjalkavaelluksellamme, ettei kotonaan ole internetyhteyttä ja että hän tarvitsee intensiivisen duuninsa lisäksi myös vastapainoa, jota jooga tarjoaa. Vaikka kädessään on alvariinsa älypuhelin, ei firmalla esimerkiksi ole Facebookin lisäksi muita some-ulottuvuuksia, koska sosiaalinen media ei kuulu Silvion tai kollegoidensa agendalle (vielä). Planet Pure on monella tapaa hyvin perinteinen yritys, jonka kuitenkin olisi hyvä ottaa isoja harppauksia somessa kuluttajien suuntaan. Siksi minäkin tässä kirjoitan tarinaansa teille, että saisitte tietää tästä hienosta yrityksestä, joka ei oikein itse osaa pitää itsestään meteliä.
Tutustuimme Planet Pure-tuotteisiin ja tehtaaseen vasta tutustuttuamme Silvioon. Ekoskenessä on aika tavallista, että merkkien takaa löytyy upeita persoonia ja tarinoita, niin tälläkin kertaa. Ennen tehdasvisiittiä ja varsinaista haastattelua vaelsimme kuten mainittua metsässä avojaloin, jonka jälkeen lähdimme veneellä Bodenjärvelle uimaan. Loikkasimme myrskyn tehdessä tuloaan veteen ja ruokimme sorsia. Ajoimme takaisin vuorille lounastamaan perinneruokaa, tutustuimme seuraavana päivänä läheisen Lindaun kapungin nähtävyyksiin, keskustelimme joogasta, lapsista ja siitä, miten kamalan kallista Sveitsin puolella on (Bregenz on aivan Sveitsin, Itävallan ja Saksan rajalla). Tutustuimme Silvion poikaan, tapasimme isänsä ja kahlasimme läpi useita ekomarketteja (lisää tästä myöhemmin).
Dorit ja hetki ennen veteen pulahtamista
Kun vihdoinkin päästiin Planet Puren tehtaalle ja kunnolla henkilökunnan kanssa juttusille sain kuulla Silvion alkaneen kehittää pesuainesarjansa parikymppisenä, työskennellessään isänsä siivousineita välittävässä firmassa. Isänsä maahantoi pesuaineita ja siirtyi 90-luvulla kohti ekologisempia tuotteita, mutta Silvio halusi vieläkin ekommat aineet, joilla puhdistaa kotiaan, astioitaan ja pyykkiään. Niinpä hän aloitti kehitystyön, joka tuotti määrällisesti maailman laajimman valikoiman ja suurimmat luomuraaka-ainepitoisuudet sisältävän pesuainesarjan, joka on vieläpä täysin vegaaninen. Yksittäisiä tuotteita Planet Pure -sarjassa on yli 25 ja tuotteeita myydään yli 20 maassa — esimerkiksi Kiinassa, jossa Planet Pure työllistää kome henkeä.
Työntekijöistä puheen ollen.
Planet Pure työllistää vakituisesti 15 henkeä, joista kolme on kehitysvammaisia. Heitä työllistetään Lebenshilfe-nimisen organisaation kautta tarvittaessa yleensä enemmänkin, tilausten suuruudesta riippuen. Hommissa voi hyvin olla kymmenisen lebenshilfeläistä, jos tehtaalle on tullut iso tilaus.
Planet Puren tuotanto on käsityötä. Kahta isoa pesuaineiden valmistuskattilaa lukuunottamatta koneita ei ole, ja kaikki pakkaamisesta tarroittamiseen tehdään käsin. Siksi tarjolla on paljon helpohkoa työtä, jota ei ole hankala oppia. Käsillä tekemisen ylläpitäminen on Silviolle tärkeää ja hän selkeästi haluaa välttää ihmisten korvaamista koneilla viimeiseen asti.
Kehitysvammaisten palkkaamisesta hyötyvät molemmat osapuolet: työnantaja saa kohtuuhinnalla innokasta ja osaavaa työvoimaa (työtehtävät toki määritellään henkilön osaamistason mukaan) ja työntekijät saavat tehdä oikeita töitä ja kokea itsensä osaaviksi ja tärkeiksi. Olen aikaisemminkin kertonut blogissa, että elämäni 18 ekaa vuotta minulla oli kehitysvammainen sisko ja epäilemättä sen vuoksi koen usein, että näitä upeita ihmisiä helposti väheksytään tai syrjitään. On ihana nähdä, miten he voivat mainiosti olla töissä aivan tavallisessa työpaikassa, kunhan heidän osaamistasonsa otetaan huomioon.
Miinuspuolena on toki hitaus: Silvio kertoi, kuinka kilpailijansa saavat valmiiksi yhdessä päivässä sen, mitä Planet Purella valmistetaan viikossa. Jos käytössä olisi käsiparien sijaan koneet, olisi tuotanto nopeampaa, mutta työn luonne muuttuisi — ja niin: vaatisivathan koneet isot investointirahat.
Sitäpaitsi: kehitysvammaiset ihmiset työpaikalla tuovat valtavasti iloa ja perspektiiviä elämään koko Planet Puren henkilökunnalle. Unohtuvat kuulemma arjen pienet murheet helposti. Sekä työnantajan, että työntekijöiden riemu toisensa nähdessään sai minulle palan kurkkuun ja oli hetken aikaa vähän vaikea keskittyä oman työnsä tekemiseen.
Vierailupäivänä suurin osa vammaisista työskenteli pesupähkinöiden pakkaamispisteellä. Pesupähkinät ovatkin yksi Planet Pure-tuotteiden ydinraaka-aineista ja niitä myydään kuluttajille myös sellaisenaan. Pesupähkinät sisältävät paljon saponiinia, joka on luonnon oma puhdistusaine. (Kannattaa lukea Uuden Mustan juttu saponiinista.)
Planet puren pesuaineiden pesevät raaka-aineet eli tensidit tulevat mainituista pesupähkinöistä, saippuajuuresta, rapsista ja teelehdistä. Esimerkiksi palmuöljyä tai sulfaatteja ei käytetä (kilpailijoiden tuotteissa niitä yleensä on). Myös luonnollisten ja isoksi osaksi luomujen raaka-aineiden prosessointi pidetään minimissä, Planet Puren pesuaineet ovat lopputuotteenakin tosi luonnollisessa muodossa ja siksi niiden rakenne — esimerkiksi pyykinpesuaineessa — on ehkä löysempi ja ”litkumpi” kuin mihin kuluttajat ovat tottuneet.
Kaikki Planet Puren tuotteet valmistetaan Brege
nzissä ja pesuaineiden raaka-aineet (pesupähkinät, saippuajuuri yrtit jne.) keitetään seokseksi isoissa säiliöissä, joihin raaka-aineet upotetaan jättimäisissä juuttisäkeissä.Pesuaineseoksen ollessa valmis, heivataan koko säkki sisuksineen maatumaan. Pesuaineraaka-ainejämämassa päätyy tehtaalle, joka tekee siitä biokaasua, mitään ei siis jää yli. Myös kaikki Planet Puren pesuainepullot ovat biomuovia ja maatuvat 1-2 vuodessa.
Planet Puren käyttämät raaka-aineet ovat kaikki täysin luonnollisia ja yli 80% raaka-aineista on myös luomulaatuisia.
Planet Purella ei koiteta piilottaa harmitusta, liittyen alan harhaanjohtavaan mainontaan. ”Monissa ekopesuaineissa lukee esimerkiksi näkyvästi BIO, vaikka tuotteet olisivat ääriprosessoituja ja luomuraaka-aineita olisi vain promille” Silvion oikea käsi, Planet Puren tuotannon päällikkö Alain Bauwens toteaa. Mies on astunut remmiin alle vuosi takaperin ja tuli Planet Purelle yllättäen Henkeliltä, tavanomaisten pesuaineiden ja kemikaalien pioneerilta (brändeinä mm. Schwarzkopf, Persil jne.). Mies todella tietää mistä puhuu, kun harmittelee vallalla olevaa harhaanjohtavaa pesuainemainontaa — jopa ekopesuaineskenen sisällä.
Alain vaikuttaa olevan täydellinen tyyppi Silvion oikeaksi kädeksi: Silvio hoitaa tuotekehityksen, Alain puolestaan hoitaa myynnin. Näin karkeistettuna.
Planet Puren tuotteissa on poikkeuksellisen isot luomuraaka-ainemäärät ja kahta prosenttia vaille kaikki tuotteet ovat luomusertifioituja. 98% tuoteperheestä on saanut itävaltalaisen Bio Garantie-sertifikaatin, joka oikeastaan on ruoalle tarkoitettu sertifiointijärjestelmä. Se kattaa Planet Puren tuotteet, ainoana pesuainesarjana. Bio Garantie myöntää sertifikaatin vain vuodeksi kerrallaan. Vuosittain yritykseen tehdään kontrollikäynti ja varmistetaan, että käytetyt raaka-aineet täyttävät luomuvaatimukset.
Planet Puren tuotanto on hiilineutraalia. Pesupähkinät tuodaan Eurooppaan Aasiasta laivalla ja tuotanto on myös eettistä, sillä Silvio on itse opiskellut Intiassa ja siellä ollessaan tutustunut ihmisiin, jotka hän nyt työllistää. Tuotantoketju on lyhyt ja siksi voi olla varma, ettei mikään lenkki petä, esimerkiksi työntekijöiden työskentelyolosuhteiden osalta.
Yleensä kodin pesuaineet ovat korkealla tai lukkojen takana niin, etteivät lapset pääse niihin käsiksi. Planet Puren aineiden osalta ei ole suurta huolta jos skidi nielaisee pesuainetta, näissä kun ei ole hengenvaaraa. Saponiini voi tosin silmiin joutuessa tuntua polttavalta, mutta se ei ole terveydelle vaarallista. Tuntuu toki ikävältä.
Ainoa miinus Planet Pure -sarjassa on valkopyykkiaineen puuttuminen ja tiskiaineen heikohko pesuteho — ja ettei konetiskiainetta ole ensinkään. Tuotekehitystä edellämainittujen osalta tehdään, mutta ainakaan vielä ei pahasti rasvottuneita astioitaan saa näillä aineilla helposti puhtaaksi. Itse olen ollut kyllä tyytyväinen käsitiskiaineeseen, mutta ehkä kohdalle ei ole osunut pahimpia rasvakattiloita…
Kun kerran valkopyykkipesuainetta ei Planet Pure -sarjassa erikseen ole, miten Silvio oikein pesee valkoiset pellavapaitansa? Kilpailijan tuotteella?
”Laitan pesukoneeseen tavallisen pyykkiaineemme sekaan vähän ruokasoodaa” vastaa mies hymyillen. Tehoaa kuulemma hyvin. Hiuksensa mies pesee Planet Puren lattianpesuaineella! Tai siis myös sillä. Kuulemma hiuksiin päätyy cocktail, jossa on useita Planet Pure -tuotteita sekaisin. Veikkaan, että monikaan ei uskaltaisi laittaa päänahkaansa niitä synteettisiä lattianpesuaineita, joita kaupan hyllystä löytyy. Kertoo paljon tuotteiden erilaisuudesta ja turvallisuudesta.
Nämä pesuaineet eivät ole vaarallisia ihmiselle tai luonnolle ja ihmiset niiden taustalla ovat niin huikeita ja toiminta niin kunnioitettavaa, että tiedän varmasti, mitä ostan kun kodin pesuaineet loppuvat. Valkopyykkiaineen ostan kyllä toiselta merkiltä, tai ehkä testaan sitä soodaniksiä… Onko teillä kokemuksia?
Pohdin reissusta tullessa, miten kulutustottumuksemme mahtaisivatkaan muuttua, jos jokainen kuluttaja pääsisi tällä tavalla tutustumaan arkitavaroiden taustalla oleviin ihmisiin? Mene ja tiedä, mutta olo on aika hemmetin onnellinen tämän reissun jälkeen.
Sitten se tärkein juttu: Planet Purella ei mene kauhean hyvin. Se ei ole salaisuus. Palkittu, ekologisesti ja eettisesti esimerkillinen toimija painii myyntiensä kanssa ja nyt olisi tarpeen saada Suomessa(kin) nämä hyvät ja luonnolliset tuotteet kuluttajien tietoon. Siispä ponkaisen käyntiin kampanjan: kun sulla on tarvetta seuraavan kerran pesuaineelle — olipa kyseessä sitten pyykki, kodin pinnat, astiat jne. Osta Planet Purea ja testaa, mitä tykkäät. Ekolosta jos ostat, saat koodilla NOORA -20% koko Planet Pure -valikoimasta koko syys- ja lokakuun ajan.
Löydät kaikki Ekolossa myytävät Planet Pure -tuotteet täältä (scrollaa sivua alas), Ruohonjuurestakin niitä saa ja muutamista yksittäisistä K-kaupoista. Voin omasta kokemuksesta suositella etenkin laventelin tuoksuista pyykinpesuainetta. Se toimii hyvin jopa kestovaippojen pesussa ja kamomilla-appelsiini -pesuaine niinikään.
Planet Puren kaikkia tuotteita ei Suomessa myydä, valikoima vaihtelee kaupoittain. Kerrottakoon kuitenkin, että Planet Purella on kolme eri tuoteperhettä: Standard line, joka tarkoittaa perus pesuaineita, Blue line, joka koostuu hajuttomista ja hypoallergisista tuotteista, sekä Baby line, jossa on miedomman tuoksuiset pesuaineet kuin perustuotteissa. Nettikaupoista voi varmasti tilata niitä tuotteita, joita ei Suomen kuluttajamarkkinoilla ole kaupan.
Kiitos Dorit Salutskijlle upeista kuvista ja matkaseurasta. Oli kiva jakaa tämä kokemus ja saada kauniit kuvat kertomaan näiden hienojen ihmisten tarina.
Edellinen Seuraava
