Kyllä me niin paljon Maminamin kanssa odotetaan kesää. Päästään mökille. Grillataan herkkusieniä takassa. Pomomies laulaa karaokea meille. Tänä kesänä se laulaa meille italiaksi. Mieletöntä. Naapurit saa taas avata ovet ja ikkunat, että ne kuulee paremmin. Sitten me mennään peräkanaa Mamin kanssa saunalenkkiä ja istutaan puolimatkassa laiturilla huilaamassa. Mä kattelen joen juoksua ja Mami miettii omiaan. Saunasta tulee savun hajua ja joesta lämpimän auringon kiloa mun silmille. Voi Jeena. Se on kissamiehen elämä parhaimmillaan.
Tuossa sinun kuvassasi oli kissataidetta parhaimmillaan.Kun kuvittelee, että pääsee keskipäivän aurinkoa pakoon, vihreiden kuusenoksien muodostamaan luolaan,se on kissaelämää oikeasti.Se oli myös koiraelämää,se oli Maken lempipaikkoja, etenkin jos emäntäinen istui siinä ja luki kirjaa. Ah, onnea tulispa kevät ja kesä, tämä kylmyys on jo nähty. Terkkuja Iisakin mammalta
VastaaPoistaJoo, mä olen taiteellinen kissamies sekä tunteikas. Odotan, että pääsen luolaan ja kuuntelen siellä hipihiljaa pikkulintujen laulelua. En mä niille linnuille mitään tee, kattelen vaan.
VastaaPoista