Kateltiin mamin kanssa kuvia ja mullekin tuli ihan haiku olo. Mäkin haluisin mun porukoiden kanssa Lappiin. Mä tykkäisin katella poroja ja tutustua uusiin mestoihin. Aattele jos mä pääsisin karkuun, kyllä olisi vaikea löytää mua noista maisemista. Mun turkki ikäänkuin sulaantuu noihin jäkäliin. Mut en mä menis hukkaan. Pysyisin tiukasti Mamin vieressä. Jos menee hukkaan , niin ei saa ruokaa. Kyllä mun kylmä ja nälkä tulis itteseen. Mun mielestä paras ääni on Kanagelee-pussin aukaisusuhaus. Sen äänen perässä mä meen mieluummin kuin painelen pitkin jänkää.
Onks ny joku kevät. Toi Vares fani tuli kottiin ja rupes siltä istumalta ajjaan vaatteitansa muovipussiin. Mää kattoin sen uudet tavarat varovaisesti, mää hain uutta kissaa. Täälä on semmonen sääntö, että vanhaa pois, jos jottain uutta laahaa paikalle. Onneks siälä ei ollu kissaa ja mää rauhotuin. Vanha herra oli sen kiukustuttanu junan trapuilla, oli menny kyssyyn, että ooks sää vävys jakun ottanu, konnei ikänä ollu ruskeeta jakkua ennen sen päälä nähny.Nin vaikeeta oli viälä vanhustenjuhlasa, että ei uusi kirkkoherrakan ollu osannu yhtään oikeeta lausetta puhua, jottain lapsellisia ähelsi.
VastaaPoistaHoh,hoh ny uskaltaa jo panna silmänsä kiinni, ko kaapit on järjestyksesä ja vanha herra tullee postin kansa, ni ne lukkee lehret ja jua kaffeeta. Terveisiä sulle Nyyttoni sinne Porriin ja porukolle kans.