Meinasin mennä ruudusta läpi, kun katsoin niin tarkkaan. Mä sanoin mamille et siinä se on. Mut Mami sano et ei mun sitä kissaa kannata ehkä harkita sydämeni valituksi. Se kissa oli näes tiikeri. Harmi, mä näin jo mut sen mirrin kanssa seikkailulla viidakossa, vähän niinku tossa kuvassa. Kuvassa mä kyllä näytän siltä, että mun poskissa olisi jotain kummaa. Ei ole, ne on vaan tyypilliset kartusiaanin palloposket.
Joskus ne näkyy enemmän, joskus vielä enemmän.
Yksi tyyppi sano mulle, taisi olla mun Kummitäti et mulla on ihanat silmät. Niitten väri on ihan ambra tai joku muu hieno nimi. Musta mulla on Kummitäti, joka ymmärtää kissojen päälle. Mä olen ollut menossa sitä tsiikaan toimistolle monena päivänä. Vaan toi nainen, joka huoltaa mua ei ole ottanut mua kyytiin. Epistä. Mutta kyllä täältä vielä sinne toimistolle tullaan tarkistaan työtehot ja muut jutut.
Terveisii mun kaikille kamuille.
Hei, Nyyttoni, sää olet sitten kommee kolli, ihan kuin olisit Kokemäjeltä kotosin. Haa, mua kehuttiin, kun menin ulos ja tarkkailin lumikinosta, en edes mammalle ehtiny sannoon mittään. Joo, mää vähän pitelin sitä hiirtä mun tassulla ja se suuttu ja tuli mua päin, mun täyty väistää, että se pääsi sihen kivimuuriin pesälleen kai. No mää haistelin oikein kunnolla kaikki jäljet. Ne oli nin piäniä, että niitä ei tahtonu nährä. Ja kun mentiin sisälle, mulla oli semmonen juoksu olo ja panin kaikki mattot rullalle. Kiva reissu oli.Terkkuja sulle ja muille kans.
VastaaPoistaniin, että mammalle en ehtinyt sannoo mittään.