Lentokapteeni Njyytton

Maminami näki yöllä kaikkia kummallisia lentokenttä ja matkailu-unia. Mä herätin Mamin tavalliseen tapaan levottoman yön jälkeen ja Mami luuli et mä oon se lentokapteeni, jonka koneessa se oli matkustanut koko yön. Mä pidin semmosen omituisen naukaisun tyyliin nnnjjyyyyyyytttooonnnn, se jatkui ja jatkui ja multa meinas loppua happi kesken kaiken. Jouduin alottaan sen alusta uudelleen nnnnjjjjjjyyytttttoooon. Kun se ei vielä tehonnut, niin purin Mamia varpaaseen. Huom. hellästi. Koska naiset ja varsinkin Mami saattaa olla äkäinen aamulla, niin puraisuni ei lisännyt hellää harmoniaamme aamutuimaan. Jouduinkin poistetuksi yhteisestä vuoteestamme ja siirryin tekemään terroritekoja muihin huoneisiin. Revin joulukoristeita, rullasin mattoja ja superina syöksyin raaputtamaan vessanseiniä. Ai-ai mitkä äänet saan soimaan muovisen vessa-astiani seinistä. Maminami torui minua aiheetta ja nyt meillä on kyräilyä. Mut kyllä me pian lepytään, molemmat. Mami myös sanoi mulle et jos mä olisin oikeesti lentokapteeni ja tulisin matkustamoon puremaan naisasiakkaan varpaita niin mä olisin aika varmaan työtön lentokapteeni. Tai sitten mut ohjattais Finnairilla muihin hommiin, tuskin kuitenkaan turvatarkastajaksi. Siellähän mä voisin saada päähäni vaikka mitä. Tossa kuvassa mä lepäännyn ja mun vatsa lepääntyy mun vieressä. Mä ehkä vähän diettaan joulun jälkeen tai sit mun täytyy lisätä sporttia. Kattoo ny. En ota terssii noista hommeleista, maailma pyörii ja mä siinä mukana.