Jumppaa

Koska mua aina välillä moititaan tästä keskivartalolihavuudesta kuten nykyään hienosti paksuhkoja tyyppejä nimitellään niin laitan todisteeksi photon jumppahetkestäni. Siis juoksen välillä hirmu lenkkejä mutta en välttämättä kovin pitkiä. Mamia jänskättää jo valmiiksi et mitä se Eläinlääkärisetä sanoo mun vyötäröstäni? Mut me sit vaan sanotaan sille sedälle, et nälkä tulee paksullekin. Velimiehellä oli kuulemma eilen ollut semmonen tienhoitokokous siellä maalla. Huhu kertoo et Velimies oli mieltynyt erääseen osanottajaan voimallisesti ja tuijotellut sitä koko kokouksen ajan selällään, pää alaspäin. Mieltymyksen kohdetta oli kuulemma moinen ihailu alkanut jo ahdistaa pikkuhiljaa. Mutta Iisakin mamma oli keksinyt ihailuun pätevän syyn. Ihailtu oli tarkemmin katsellen muistuttanut unkarilaista. Nyyttonin maminami ei kyllä ymmärrä miltä näyttää unkarilainen Iisakin mielestä mutta selitys lienee kyllä hyvä. Ainakin vaikeasti kumottava. Terveisii vaan sinne maaseudulle, tuun sittenkin lauantaina hoitoon. Täytyy toivoo et se naapurin donna pysyy ihan siellä naapurissa - oon vieläkin järkyttynyt niin kiivaasta luonteesta. Mä olen rauhaa rakastava kartusiaanikissamies enkä mikään kissanaistenkuriinlaittaja, ainakaan niin pahansisuisten.