Seikkailtiin velimiehen kanssa eilen rennosti tuossa hopeapajussa. Juteltiin et aika pikku haaste meille. Voitas meinaan kimpassa kiivetä vaikka kuinka korkeelle. Mäki tuun alas kuin kenguru, pää edellä hartiat kyssyssä. Maminami nappas mut eilen melkein puusta kuljetuskoppariin mut mäpä poika iskin kynnet kiinni kaarnaan kuin tosimies. Ei saanu mami mua irti puusta. Mut mä kyllä sitte tulin itse kiltisti pois ja lähdin kaupunkiin. Parempi kaupungissa herrana kuin Iisakin tossun alla maalla. Kyllä me oikeesti leikitään vähän yhdessä ja ennenkaikkea me seikkaillaan. Velimies näyttää mulle kaikki kummitusmestat siellä navetassa ja tallissa. Siellä on kuulemma useita pieniä kissahaamuja illanhämärissä maitokupeilla. Mä vaan nyökkäilen sen jutuille mut oikeesti mua karmii selkäpiistä ja jänskättää. Mut se on mun isoveli niin kyllä se tietää nää asiat. Mut pimeessä mä en menis sinne yksin kyttäileen, velimies pitää olla turvana. Hei, mä en ole mikään teräsmieskissakartusiaanisankarimies. Terveisii maalle ja tulen taas.
Kommentit
Lähetä kommentti