Mä olin mun porukoiden kans Kallossa merenrannalla ja siellä oli kivenkolossa kyy. Mä vaan menin sinne nuuskiin ja maminami höpötti jotain et sielläpä onkin iso rotta, kun noin rapistelee. Me mentiin sinne vaan molemmat tonkiin ja sitte Pomomies karjui meille, että molemmat pois sieltä. Ja sitte maminami huomas sen Kaisa Kyyn ja kyllä meille tuli kiire peruuttaa sieltä pusikosta. Se oli ehkä jotain kaksi metrii pitkä ja paino about viiskyt kiloo. Mä sanoin kyllä mamille, et rauhan vetoi. Mä käyn niittaamassa sen boan ja tuon saaliin sulle. Mut sit me kummiski lähettiin käpytteleen sinne kalliolle. Mä näytin kaikki kykyni ja kiemurtelin valjaista pois. Mä olin päättänyt kaikilla kolmella aivosolullani katsoo sen käärmehomman loppuun. Mut maminami sai mut kiinni ja kerrankin oli apuu siitä, että mä olen vähä semmonen laardi-Lassi. Musta saa meinaan pitävän otteen. Ja kaiken jännän huipuksi sinne tuli mun koirakamu Martti. Se on semmonen bitbullterrieri. Se olis kyllä varmaan syönyt sen boan alkupaloiksi. Et meinaan ollu tapahtumarikas päivä tää helatorstai. Onneksi tää ei kuitenkaan ollut mun taivaaseenastumispäiväni. Täällä meillä himassa kävi Iisakin mamma ja mä näytin sille kaikki temppuni. Juoksin ja heittelin hiirtä ja olin muikee poika. Mua innostaa nää naiset, en mä miehistä niin piittaakaan. Paitsi Pomosta.
Kommentit
Lähetä kommentti