Pimeyden Ruhtinas

Mä sain uuden nimen. Kuulostaa tosi komeelta. Mä olen Pimeyden Ruhtinas, koska mä hiippailen pimeässä ja luulen, että kaikki näkee yhtä hyvin kuin mä. Olen aina ja oitis jaloissa jos joku koittaa kömpiä yöllä vessaan päin. Mulla oli viime yönä kovaa hommaa tehtävänä. Ihmisnahkasiskolla oli semmonen tyyppi yötä ja mä koitin tunkea itteeni niitten huoneeseen. Niillä on molemmilla ihanat tukat ja mä olisin halunnut tampuloida niitten kuontalot kuntoon. Ärsyttävää, kun mua ei huolita messiin.
Terveisii Velimiehelle - varo ettei sun peppu jäädy ulkona.

Kommentit

  1. Moi Nyyttoni. Minua ei nukuttanut yhtään yällä, kon kuu paisto silmiini ja mää näin mettän puskisa olevan vaikka mitä. Mamma sano aamulla, että jos ei sitä verhoo saada ripustettua siähen klassiin, niin on sitte maailman ihme.Se ei saa nukuttua itte, ko mää krähisen klasisa ja vanha herra kuarsaa ko merileijona. Mamma teki mulle alustan siihen mun rappupaikkaani. Leikkas vanhan villapuseron kappaleen ja joogamatton palan ja sitten konneella yhteen ja komia tuli. Mää istuin siinä ja vartioin punatulkkuja. Ne kukkaan ei pelkää mua, ne varmaan luattaa siipiinsä ja mää en semmosten peräsä viitti karata. Mää itte pelläästyin ihan hitosti vanhaa herraa, ko se jyrräs lumikasoja traktorilla, sisse tuli kiviairan viarua ja mun miäleeni jualahti, että jos sen jarrut ei pirä nin päälle se tullee. Mamma ihmetteli, ett millai mää oven auki sain, mutta mää ossaan kato temput. Terkkuja vaan Porriin, tuu mua taas kattomaan, se olis kivvaa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma Fanimuki

Ilvesmäen keittiöideoita...