Hippulat sentään - otin liikaa kissanminttuu


Velimies varotti, et rauhallisesti, rauhallisesti. Mut mä työnsin pääni siihen mintturouheeseen ja tuli tämmönen olo. Onneksi tää oli vaan hellä humaus ja selvisin omaksi itsekseni. Pomomies jotain urputti et mun pääni ei ole koskaan kovin selkee mut se on vaan kateellisten puhetta. Meillä on ollut nyt vähän kinaa Ykkösmiehen paikasta tässä familyssä ja mä oon omasta mielestäni ihan Boss ja muut tulee perässä. Maminami jotain lepertelee meille molemmille mut me ei välitetä nyt mistään höpöilyistä. Kumpikaan. Kuri ja järjestys se talossa olla pitää, vaikka huonompikin. Mut parempi täällä vähän tossun alla kuin ihan taivasalla. Pomomies sano maminamille, et se voi repii ne kersantinnatsat olkapäiltään, kun se tulee himaan. Mäkin säestin sitä ja sitte me oltiin yhtäpoikaa. Naisii on vaikee saada kuriin ja sen takii mä en hommaa omaa ittelleni. Pomomies ja maminami välillä vänkää keskenään kaikista jutuista, kun ne on aina oikeessa molemmat. Kyllä olisi hankalaa selittää jollekin kissanaiselle esim. armeijassa olosta. Kuuntelin kun Pomomies kerto mamille et armeijassa ei pääse suoraan everstiksi ja saa omaa adjutanttia. Maminami tarvis semmosen adjutantin ja me ei Pomomiehen kanssa suostuta siihen koiranvirkaan. Mami hermostu ja sano sit meille et hänestä ei tuu mitään alukasta tänne ja nyt me sanotaan sitä alukkaaksi. Maminamii ei naurata yhtään mut meitä poikii kylläkin. Et terviisii vaan sinne maalle ja muillekin. Älkää ottako liikaa kissanminttuu.
Posted by Picasa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma Fanimuki

Ilvesmäen keittiöideoita...