15 yleistä harhaluuloa kissoista – lue asiantuntijoiden vastaukset
Kuusivuotias Sipu-abessinialainen helliii kaksivuotiasta samanrotuista Kampsua.
Jussi Helttunen
Kissojen määrä Suomessa kasvaa vuosi vuodelta, ja samalla tahdilla kasvaa myös kissallisten ihmisten määrä. Näihin salaperäisiin olentoihin liittyy siltikin vielä monia harhaluuloja.
Ilta-Sanomat keräsi 15 yleistä olettamusta kissoista ja kysyi kolmelta asiantuntijalta, että pitävätkö olettamukset paikkansa. Asiantuntijoina toimivat HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen, Kissaliiton puheenjohtaja Veikko Saarela sekä eläinlääketieteen lisensiaatti, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Kirsi Juuti CatVet-kissaklinikalta.
1. Kissat ovat erakoita
HL: Olen elänyt yli 60 vuotta kissojen kanssa ja tutustunut tuhansiin kissoihin. Yhtään täydellistä erakkokissaa en ole vielä tavannut. Toki on sellaisia kissoja, jotka eivät pidä toisista kissoista, mutta hekin yleensä hyväksyvät ihmisen seurakseen.
VS: Kissa kaipaa seuraa ja on sosiaalinen lemmikkieläin. Omistajan ja perheenjäsenten seuran lisäksi myös lajitoverin seura on kissalle mieleen. Yksinäinen kissa on onneton.
KJ: Hyvin pieni osa kissoista on erakoita. Jos pentu on kasvanut luottavaisen emon hoivissa ja ollut tekemisissä erilaisten asioiden kanssa 4-8 viikon iässä, se oppii nauttimaan yhdessäolosta ja on sopeutuvainen kaikenlaisille uusille asioille.
2. Kissojen pitää päästä ulkoilemaan vapaana
HL: Kissan oman turvallisuuden kannalta sitä ei pidä ulkoiluttaa ilman valvontaa kaupunkialueilla tai vilkasliikenteisten teiden lähistöllä. Pelkkä kaulapanta ei vielä takaa kissan turvallista ulkoilua, mutta omistaja hihnan päässä kylläkin. Kissa pärjää kyllä myös sisäkissana, eivätkä kaikki kissat edes halua ulos.
VS: Kissat ovat aktiivisia lemmikkejä ja omistajan pitää tarjota kissalle leluja ja muita aktiviteetteja kodissaan. Vapaana ulkoilu ei ole lainkaan tarpeellista.
KJ: Erään tutkimuksen mukaan vapaasti ulkoilevan kissan elinikäodote on alle kolme vuotta. Taajama-alueella kissan ei pitäisi ulkoilla vapaasti koska se on alttiina monille vaaroille. Valvottu ulkoilu tarhassa tai valjaissa antaa kissalle sisältöä elämään.
KUVA: Jussi Helttunen
13-vuotias Kessi-abessinialainen ulkoilee mielellään valjaissa ja fleksissä.
3. Rotukissat ovat sairaampia kuin rotusekoitukset tai maatiaiskissat
HL: Riippuu varmasti siitä miten pitkälle jalostettuja rotukissat ovat. Ylijalostetut kissat kärsivät monenlaisista sairauksista. Perinteisesti suomalaiset maatiaiskissat ovat perimältään hyvin terveitä ja pitkäikäisiä, kunhan vain huolehditaan madotuksista ja rokotuksista.
VS: Rotukissojen terveyttä on tutkittu, ja niiden perinnöllisistä sairauksista tiedetään paljon. Kasvattajat ja rotuyhdistykset pyrkivät kasvattamaan entistä terveempiä rotukissoja tätä tietoa hyödyntäen. Rotukissojen vanhemmat Suomen Kissaliitossa tulee olla testattu tiettyjä sairauksia vastaan negatiiviseksi, lisäksi kasvattajat testaavat kissojaan myös tarttuvien mm. virustautien varalta. Maatiaiskissa voi olla terve, tai sitten ei – tutkimustietoa ja vertailua rotukissoihin ei ole juurikaan tehty.
KJ: Joissakin roduissa voi olla perinnöllisiä sairauksia, joiden takia sairastuneiden yksilöiden elinikäodote on alhaisempi, tämä johtuu siitä että rodun perimän kirjo on suppea. Jos maatiaiskissat lisääntyvät pienehköllä alueella vapaasti, ja niiden sukusiitosaste nousee, niin ei niiden tilanne ole sairauksien kannalta sen parempi.
4. Rotukissan hinnassa maksaa vain paperit. Paperiton on samanlainen, vain halvempi
HL: Paperiton rotukissa ei ole rotukissa. Ei ole yhdentekevää tuleeko rotukissan mukana paperit vai ei. Rotukissankin hankinnassa on oltava tarkkana. Kissan ostosta tulee tehdä kirjallinen sopimus ja vaatia samalla rokotustodistus. Lisäksi kissan tulee olla madotettu.
VS: Paperittoman ”rotukissan” takana on usein jotakin hämärää, rekisterikirjahan maksaa kasvattajalle vain hassut 34 euroa. Rekisterikirjan saaminen kuitenkin edellyttää Suomen Kissaliitossa rotupuhdasta kissaa rekisteröidyistä vanhemmista, rodusta riippuen tiettyjä terveystuloksia ja pennun kasvattajalta sitoutumista kasvattamaan terveitä ja hyväluonteisia, rodunomaisia kissoja. Paperiton kissa ei ole rotukissa, vaan usein tavallinen maatiaiskissa ja on hyvin erikoista, että ihmiset antavat yhä tässä asiassa huijata itseään.
KJ: Paperiton ei välttämättä ole rotukissa ollenkaan, se saattaa muistuttaa jotain rotua mutta ei ole sitä oikeasti. Ostamalla rekisteröidyn rotukissan, jolla on mukanaan rekisterikirja, varmistuu siitä että saa sen rotuisen kissan jonka haluaa.
KUVA: Anu Muona
Suomen suosituin kissarotu, ragdoll.
5. Kissojen kasvatuksella voi rikastua
HL: Vastuullinen kissankasvattaja ei varmaankaan rikastu, mutta pentutehtailijoille jatkuva pentutuotanto kyllä takaa sievoiset summat, kun emoista otetaan kaikki irti, eikä pentuja madoteta tai rokoteta tai käytetä eläinlääkärillä.
VS: Rotukissojen kasvatus on kasvattajalle kallis ja hieno harrastus, tuloja rotukissakasvatuksella ei kannata haaveilla lainkaan saavansa.
KJ: Pienimuotoisella kotikasvatuksella ei pääse edes omilleen, jos kustannuksiin lasketaan kissanäyttelyt, astutus, rekisteröinti- ja eläinlääkärikulut. Suomessa ei liene yhtään kasvattajaa joka olisi kasvatustoiminnallaan rikastunut sanan varsinaisessa merkityksessä.
6. Kaikki maatiaiskissat ovat purevia ja sähiseviä
HL: Höpöhöpö! Valtaosa suomalaisten lemmikkikissoista on suloisia sylikissoja. Mutta toki, jos kissaa pidetään ulkokissana vailla ihmisen huolenpitoa, niin sellaisen kissan ulos syntyneet pennut saattavat jäädä aroiksi sähinkäisiksi.
VS: Kaikki kissat osaavat purra ja sähistä, jos niitä kohdellaan huonosti. Maatiaiskissat ovat hienoja peruskissoja.
KJ: Maatiaiskissoilla on harvoin purevia ja sähiseviä kissoja jos ne ovat saaneet kasvaa emonsa hoivissa riittävän pitkään eli n. 12 viikon ikään saakka.
KUVA: Antti Hämäläinen
HESY:n kissojen vastaanottokoti Pakilassa. Erja Veivo esittelee Ketku -kissaa, joka löysi itselleen HESY:n kautta uuden, pysyvän kodin viime keväänä.
7. Rotukissat ovat hienostelijoita jotka syövät vain kultalautaselta sisäfilettä
HL: Toki kaikilla kissoilla on omat ruokamieltymyksensä ja -tottumuksensa, mutta sen suhteen ei liene eroa onko kyseessä suomalainen peruskissa vai rotukissa.
VS: Kissan voi helposti opettaa nirsoksi, mutta rotuominaisuuksiin hienostelu ei kuulu millään rodulla.
KJ: Rotukissat syövät mielellään kissoille tarkoitettuja ruokia ja hiirestävätkin, jos ne saavat sen mahdollisuuden.
8. Jos kissa virtsaa muualle, kuin hiekkalaatikkoon, se protestoi tai murjottaa
HL: Jos kissan potan pitää puhtaana ja käyttää tarpeeksi tilaavaa astiaa, kissa kyllä tekee tarpeensa siihen.
VS: Useimmiten syynä on se, että hiekkalaatikko on liian epäsiisti tai hiekka huonoa eikä pidä hajuja riittävästi. Kissa on siisti eläin ja hiekkalaatikonkin tulee olla puhdas. Joskus kyse on reviirin merkitsemisestä ja siihen auttaa kissan kastrointi tai sterilointi.
KJ: Jos kissa pissaa laatikon ulkopuolelle, se ei ole tyytyväinen siihen hiekka-astiaan, sen sisältöön tai sijoitteluun kotona. Se voi myös olla kipeä, jonka takia hiekkalaatikossa asiointi ei onnistu. Kissa on siisti eläin joten syytä on aina etsittävä muualta kuin protestoinnista tai murjotuksesta.
9. Kissanpennun voi luovuttaa heti, kun se syö kiinteää ruokaa, riippumatta iästä
HL: Kissanpentua ei pidä luovuttaa alle 12 viikkoisena. Tätä nuorempi kissa on vielä riippuvainen emostaan ja tarvitsee myös sisaruksiaan kasvaakseen kissaksi. Näin pennulle taataan mahdollisimman hyvät lähtökohdat tulevalle elämälle.
VS: Kissanpentu tarvitsee emoaan erilaisten taitojen opettelua varten huomattavasti pidempään, kuin vain pelkän kiinteään ruokaan siirtymiseen asti. Oikea luovutusikä on aikaisintaan 12 viikkoa.
KJ: Kissanpennun tulee varttua emonsa ja sisarustensa seurassa 12 viikon ikään saakka.
KUVA: Outi Pyhäranta
Kaksi kissanpentua Riihimäen eläinsuojeluyhdistyksen tiloissa.
10. Kissat eivät tunne kipua
HL: Kissat tuntevat kipua ja tuskaa olennaisesti samalla tavalla kuin ihminen. Kissan käytöksen muuttuminen on jo hälyttävä oire siitä, että jokin on pahasti vialla. Käytösmuutoksen taustalla voi olla kipureaktio, jota voi olla vaikea tunnistaa, koska kissa peittää kipunsa mahdollisimman pitkään.
VS: Kissa ei näytä kipuaan helposti, joten sen omistajan on osattava lukea lemmikkiään. Jos kissa on kipeä se voi kyyhöttää, lopettaa syömästä tai vaikkapa nukkua köyristyneessä asennossa.
KJ: Kissat tuntevat kipua samalla tavalla kuin me ihmisetkin ja kivunlievitys esim. leikkausten yhteydessä on tärkeää toipumisen kannalta. Kissan kipu voi tosin olla vaikea havaita ja kissat ilmentävät sitä hyvin eri tavoin. Kehräyskin voi toisinaan olla merkki kivusta eikä siitä että kissa on tyytyväinen.
11. Sisäkissoja ei tarvitse rokottaa, eikä madottaa
HL: Kaikki sisäkissatkin on rokotettava vähintään kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan, koska kyseiset taudinaiheuttajat voivat kulkeutua kotiin omistajan vaatteissa. Madotuskin on hyvä hoitaa kissan saavuttua uuteen kotiinsa.
VS: Kissat voivat saada tartuntatauteja vaikka olisivat pelkkiä sisäkissojakin, joten rokotus on tärkeää. Tartunta voi kulkeutua omistajan tai vieraiden mukana kissaan.
KJ: Kissanpennut on madotettava asianmukaisesti aivan pienenä yhdessä emonsa kanssa huolimatta siitä että ne ovat sisäkissoja. Sisäkissoilla jotka eivät metsästä tai liiku ulkona madotusväliä voidaan pidentää tai tehdä se vain silloin kun ulostenäytteessä on todettu loistartunta. Vuosittaista madotusta aikuiselle sisäkissalle ei enää suositella.
KUVA: Pete Aarre-Ahtio
Kilpikonnaväritteinen Muru-kissa poseeraa pöydällä.
12. Kissat kiintyvät paikkoihin, eivät ihmisiin
HL: Tämä väite pitää paikkansa vain, jos kissat elävät vailla ihmiskontaktia ja huolenpitoa. Mikäli kissoja hoidetaan hyvin, ne kiintyvät hoitajiinsa.
VS: Kissat kiintyvät ihmisiin, lajitovereihinsa, toki tutut ja turvalliset paikatkin kissaa miellyttävät.
KJ: Kissat kiintyvät ympäristöön, jossa niiden on hyvä olla, ja ihmisiin jotka tuovat niille turvaa.
13. Naaraskissan tulee saada vähintään yhdet pennut ennen kuin sen voi steriloida
HL: Ei pidä paikkaansa. Ei ole mitään syytä tuottaa maailmaan yhtään ei-toivottua kissanpentua.
VS: Ei ole lainkaan tarpeellista, että jokaisen kissan pitäisi tehdä pentuja. Kissa elää jopa onnellisemman elämän kärsimättä synnytyksen- ja pennunhoidon mukanaan tuomasta stressistä ja kivusta.
KJ: Jos kissa on otettu lemmikiksi, sen ei tarvitse saada yhtään pentuetta ja se on hyvä leikata ennen sukukypsyyttä.
KUVA: Henna Haapaniemi
Kaverukset Veela ja Luumu ilta-auringossa kesällä 2013.
14. Kissat ja koirat eivät tule toimeen keskenään
HL: Mitään yleispätevää totuutta tässä ei ole, sillä kyse on aina eläinyksilöistä.
VS: Kissa tulee mainiosti toimeen koirien kanssa, kunhan totutus tehdään rauhassa ja valvotusti. Kissa voi helposti myös ystävystyä koiran kanssa ja löytää siitä leikki- ja nukkumakaverin.
KJ: Ne tulevat toimeen erinomaisesti jos ne tutustutetaan toisiinsa riittävän nuorina.
15. Kissa tarvitsee päivittäin maitoa. Muuten se pärjää ruuantähteillä.
HL: Kissat eivät ole vasikoita, eivätkä jätemyllyjä eikä kasvissyöjiä! Useimmat kissat ovat laktoosi-intolerantikkoja, ja siksi maito ei sovi niille. Vääränlainen ruokinta aiheuttaa kissoille vakavia puutostiloja, joten jokaisen kissanomistajan on perehdyttävä kissojen oikeaoppiseen ruokintaan. Kissa on ehdoton lihansyöjä ja sen luontainen ravinto koostuu hiiristä, myyristä ja linnuista.
VS: Kissa on lihansyöjä ja sen ravinto täytyy olla täysipainoista. Maito ei kuulu kissan ruokavalioon, joskus kissa voi ehkä saada jotakin pientä herkkua (parhaat päältä) ihmistenkin ruoasta.
KJ: Kissa ei tarvitse maitoa sen jälkeen kun se on vieroitettu kissaemosta, ja se syö kissanpennulle tarkoitettua kiinteää ruokaa. Sisäkissa tarvitsee kissalla tarkoitettua ravintoa tai tarkkaan suunniteltua raakaruokaa lisäravinteineen.
Kommentit
Lähetä kommentti