Latvia

Voi hitsuli! Mun Maminami oli Riikassa ja sinne MUN olisi pitänyt päästä.
Mun slaaviperintöni tai siis luonteeni sopisi just sinne.
Mutta oikeesti mulla oli tosi nastaa Pomomiehen kanssa kotona. Me tehtiin kaikkee kivaa yhdessä.
Me päällystettiin semmoset tuolitkin ja Maminami todella YLLÄTTY kun se näki ne.
Mun pää, tassut ja häntä meinas kanssa tulla päällystetyksi mut ei se menoo haitannut.
Pomomies ei antanutt mulle ruokaa ihan siihen tahtiin kuin olen tottunut;
siis tunnin välein pompotan Mamia mutta nyt se ei auttanut. Nuolin geleen ja sanoin; et nyt lisää pötyä kuppiin. Mitä hittoa, se sekotti niihin vanhoihin muroihin niinku lisää foodia.
MUN kuppi pitää pestä ja laittaa uudesta pussista geleetä. Kyllä mä kerroin Mamille heti tämmösen epäkohdan. Mun suuni oli ihan yhtä pyöree kuin (en kerro mikä ) ja meinasin ihan pudota pöydältä lattialle, olin niin tohkeissani. Mä haistelin kaikki Mamin kamat ja kassit ja pakko sanoo et ne haisi ihan oudolle. Ihan piti pestä naamanikin moneen kertaan.

Kukkasia Riikasta

Tää on ihku musta ja Mamista

Jos kaikki keksisi nää asiat jo kaksikymppisenä niin aika monella olisi aika paljon helpompaa tää elämä. Mut nyt me tiedetään jo Mamin kaa nää jutut. Mulle riittää, kun musiikki soi ja kaikki on iloisia. Silloin munkin kissansydämeni sykkii Rakkautta:)

Ihanaa ja Iloista viikkoa kaikillle mun lukijoilleni.
Musta on ihkua, että mun kissanajatuksia luetaan. Musta on mukavaa, jos pystyn tuottamaan hyvää mieltä ja onnellisuutta tähän elämään:)

Kuvissa Kylän Komein Kolli

Tässä mä lymyilen olohuoneen soffatyynyjen välissä. Tämä soffa on kova syömään mun leluhiiriä.
Mulla on ollut hitsun kova viikonloppu; pikkudonnia on vilissyt täällä tosi paljon. Mä sain taas porttia Ihmisnahkasiskon makkariin. Mulla on nimittäin nykyään semmonen uusi taktiikka sinne huoneeseen pääsyä varten. Otan vauhtia ja juoksen päin ovee yöllä. Kyllä mä sinne kerran onnistuin tällä tempauksella pääsemään, toista kertaa en sitten enää viittinyt yrittää.

Oikeesti mulla ja Mamilla on opittuna uusi temppu; se on Pusu. Mami sanoo että "pusu" ja mä annan sitten sille hellän tökkäisyn ensin vasemmalle sitten oikeelle poskelle. Vähän mä olen äijää, kun olen oppinut tämmösen tempun. Mä näytän ihan semmoselta puolikahelilta vanhaltapojalta, joka on löytänyt elämänsä naisen.

Pusuja kaikille, toivottaa Nyyttoni

Tää on pakko saada !

Zoom

 

Kukaan itseään kunnioittava Kattimies ei voi olla ilman tätä kaappia.

Tonne kaapin sisään törkätään mun vessa. Vähän hienoo istuu siellä ja tehdä töötit.

Maminami voi maalata ton kreikan siniseksi niin se sointuu meille paremmin. Sit siihen voi lätätä jotain kukkii tai jotain muuta naisellista hömppää.

 

 

 

 

Omituista touhua

Nyt on syksy. Se tarkoittaa, että donnat polttaa kynttilöitä. Mun oma donna teki illalla hienon kelluvan kynttiläsydeeman keittiön pöydälle. Siinä on semmonen laakea malja ja siinä kelluu tuikkuja. Mun Maminami on kova peto sisustaan niin ne kynttilätkin piti soinnuttaa meille sopivaksi. Niinpä se värjäsi sen veden siniseksi karamellivärillä.

Nyt valveutuneemmat lukijat voikin arvata mitä sitten tapahtuikaan. Joo, ei illalla mitään mutta yöllä mulle tuli mieleen ne kelluvat kynttilät. Mun päästä vaan kuulu yöllä; NAPS. Mä meen vähän koittaan niitä tuikkuja. Mä tosi hellästi niitä sitten taputtelin ja vesi loisku aika vähäsesti ( mun mielestä.)

Aamulla Mami pelästy mua; se luuli et mä oon saanut syaniidia jostain...käsittämätöntä naisten ajattelua...vähän mulla naama sinertää - karamelliväri tarttuu kyllä pienen kissamiehen naamaankin:)

Hyvää syksyä mun lukijoille. Rakastakaa toisianne - polttakaa kynttilöitä !

Hirmu- Tapahtuma

Mulle ja Mamille meinasi aamulla sattua tapaturma. Maminami haki parvekkeelta jotain kukkajuttuja ja mä autoin sitä.

Se ei vaan huomannut, että mä olin niin kovasti mukana siinä touhussa. Mami nousi semmosille tikkaille ja otti niitä kukkia alas sieltä hyllyltä. Mä nousin kanssa niille tikkaille ja niinku autoin.

Mami ei huomannut mua vaan meinasi astua takaperin mut ihan littanaksi. Kyllä me molemmat pelästyttiin kovasti. Onneksi mun Mami on vielä aika vetree ja jopa notkee ikäisekseen niin sen tasapaino säily ja mulla henkikulta. Tää oli ihan hurja homma aamusella. Eilen olin Velimiehellä kylässä, siellä oli ihan outoo. Keittiö oli aika tyhjä ja olohuoneessa kamaa. Siellä tehdään jotain remonttii. Tyhmää musta tommoset muutokset. En tykkää. Musta olisi ihan parasta, että kaikki säilys aina ihan ennallaan ja kaikki pysyis omissa kodeissaan. Mäkin olisin vaan Mamin kanssa kaksistaan himassa. Pomomies kävis vaan välillä tsiikaas meitä. Mä olisin niinku se Ykkösmies. Oikeesti en mä jaksais; karsee vastuu Mamista lankeis mun hennoille hartioille. Kesällä, kun se Pomo oli jossain reissulla niin mä jouduin kaksi yötä oleen Talon Mies. Vieläkin terssikäyrä nousee, kun muistelen niitä aikoja. Kyllä tää Kakkosmiehen pesti on sillai mulle sopivampi duuni.

Nyyttonin maanantai-piristys:) Lainaus Positiivareilta;

ELÄMÄNILON LÄHTEILLÄ

Varaa aikaa työntekoon.
Se on menestyksen hinta.

Varaa aikaa mietiskelyyn.
Se on voiman lähde.

Varaa aikaa lukemiseen.
Se on tiedon perusta.

Varaa aikaa unelmointiin.
Se on tie tähtiin.

Varaa aikaa rakastamiseen.
Se on todellista elämäniloa.

Varaa aikaa iloon.
Se on sielun musiikkia.

Hitsukan leluhiiri

Multa on LELUhiiri hukassa tämän tästä. Törkin hiirulit sutjakasti joko sohvan tyynyjen väliin tai kirjahyllyn alle.
Imuroinnin (paholaisen työkalu) yhteydessä niitä sitten rapisee imurissa.

Tylsää mulla on ollut. Puluja ei tarkene parvekkeella kytätä. Eilen mut unohdettiin tunniksi ulos. Peppu jäätyi ja harmitti koko loppuillan.
Mulle pitäis parvekkeelle asentaa oma lämmityssydeema. Myös automaattisesti toimivat ruokakupit olisi hyvä uudistus.
Se ruokakuppi-idea olisi seuraava; nuolaisen kanageleestä sen geelin ja ne omituiset loppupalat katoisi vaan johkiin ja sitten sitä gelee tulisi pari desii lisää. Helppoa? Tässä rahanarvoinen idea jollekin bisnesihmiselle.

Ihmekissa Nyyttoni

Mä olen ihan mieletön Kattimies. Pystyn aamusella olemaan kahdeksassa eri paikassa samaan aikaan. Nyyttoni pöydänpäällä, pöydän alla, vessassa, pyörimässä olohuoneessa, rullaamassa mattoja, puremassa Maminamia varpaaseen sängyssä, rapsuttamassa ovia ja juoksemassa eestaas. Siis sama Nyyttoni. Mä olen niin lepääntynyt yön jäljiltä, että mä olen ihan aktiivinen aamusella. Huhdon kaikkialla. Tää ei nyt kestä mulla kauaa, tää aktiivisuus. Aamupäivä kuluukin sitten huilatessa aamun hyörinästä ja iltapäivällä pitää ottaa tupsluureja, että jaksaa mennä yöksi maaten.

Muuten mulla on kaikki tosi jees, ainoo et kaappeihin änkeemisestä tuli viime yönä sanomista. Mami ei millään viitsi avata kaappeja mulle valmiiksi illalla. Niinpä mä rapsutan, ( hiljaa ) ovea.
Mun reviiriin kuuluu kaikki kaapit ja ovet. Piste. Esim. Ihmisnahkasiskon huoneeseen pitää päästä rapsuttamaan ja pampuloimaan noin viideltä aamulla. Mä saan sieltä sitten yleensä kelii mutta ei se mua haittaa. Yrittänyttä ei laiteta, tiesi jo vanha kansa.

Nyyttoni hurjana

Eilen olin taas maalla kylässä. Tuli hetipian Velimiehen kanssa riitaa siinä pihalla. Se vaan ärsytti mua ja mä vetäsin sitä tassulla nenuun.
Velimies kosti ja haukkasi mua hännästä. Sitten me oltiinkin semmonen pyöree kerä vähänaikaa. Mutta helpotti kummasti meitä.
Velimiestä ei ole enää tänään oksettanut - se johtuu meen puhdistavasta riidasta.


Hitsuli mikä viikonloppu. Talo oli täynnä donnia. Mun oli pakko tukeutua Pomomieheen. Mä liimauduin sen kylkeen kiinni ja seurasin sitä kuin hai laivaa. Onneksi talossa on kaksi miestä; mä ja se toinen.

Tuu sää välillä Velimies kattoon mua cityyn. Siellä oli eilen jo aika märkää käppäillä ulkona.

Kuvasarja musta ja Velimiehestä maalla sunnuntain vietossa

Tässä on nyt kuvattuna meen kaikki touhut. Hitsuli sentään, että me pojat juostiin sisälle ilman hätyyttelyä, kun alkoi tulla pimeää ja satoi vettä. Iisakin Mamma tajuu näitä kartusiaanijuttuja; huomatkaa mikä kristallivaasi IIsakilla on juoma-astiana. Kumma miten toisen kupista vesikin maistuu ihan paljon maukkaammalle. Mulla on etua siitä, kun olen niin paljon vankempi kuin mun Velimies. Se ei millään mahdu mun kanssa juomaan samasta astiasta. 

Lainaus Positiivarit - sivustolta

Vaimo vastaan evoluutio Miehen yrityksessä hoitaa kotia on jotain hellyttävää. No, ehkä vähän säälittävää. Ei, joudun sanomaan turhauttavaa. Minä uskon, että miehet ja naiset vain ovat erilaisia. Evoluutionsa aikana mies ei ole joutunut pitämään huolta kotiluolastaan. Enkä ole aivan varma, pitäisikö meidän pakottaa heitä siihen tänäkään päivänä. Meillä on muutama vuosikymmen aikaa yrittää muuttaa miestämme kodin monitoimikoneiksi - evoluutiolla on ollut tuhansia vuosia aikaa tehdä heistä olentoja, jotka pystyvät keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan. Jos luolamies olisi kesken metsästysretken jäänyt miettimään, että pitäisikö viedä vaimolle kukkia kotiin mennessä, leijona olisi syönyt hänet ja tämä hempeilijä ei olisi koskaan jäänyt jatkamaan sukua. Tämä on evoluutio vastaan vaimo. Minä luovutan. Jos minä pystyn samaan aikaan silittämään ja katsomaan televisiota, minä silitän. Jos minä voin samaan aikaan puhua puhelimessa ja tyhjentää tiskikonetta, minä tyhjennän tiskikoneen. Minulle tietyt asiat vain ovat niin paljon yksinkertaisempia, että olisi suorastaan naurettavaa pakottaa miestä tekemään niitä. Pyykin lajittelu; miten kukaan voi kysyä meneekö harmaa paita valko- vai kirjopyykkiin? Onko se valkoinen vai ei? Onko harmaa valkoinen? Tämä on evoluutio vastaan tasa-arvo. Mitä iloa meille on tasa-arvosta, jos se pakottaa sekä miehen että vaimon tekemään asioita, joista he eivät pidä, ja joita he eivät hallitse? Minä en vaihda autoon öljyjä. En edes renkaita. Minä en lämmitä saunaa, koska miehestäni on jo luolamiesaikanaan kehittynyt loistava tulentekijä. Minä annan mielelläni periksi evoluutiolle. Minä antaudun heilutellen valkoista lippua. Lippua, jota kukaan, koskaan, ei tule pesemään kirjopyykissä vihreäksi. -Veera Nieminen