Kaikkeni annoin - tässä lopputulos

Koko kesän olen jahdannut puluja parvekkeella. Ärsyttävä verkko estää kunnollisen pulujahtioperaation täysimääräisen suorituksen. Pulut johtavat kisaamme 6 - 0.

Ensi kesänä keksin jotain uutta suunnitelmaa tähän ongelmaan. Verkko veks sanoo Nyyttoni. Nyt alkaa olla jo niin kylmäkin etten enää viitsi pahemmin istuskella ulkosalla. Kaipa ne pulutkin jäätyy - vaikka taitaa se kuuma paikka jäätyä ennen niitä.

Ei ole mulle paljon mitään tapahtunut - hiljaista syksyä olen vietellyt. Maalla saatan tulla poikkeen joku päivä. Terveisii Velimiehelle ja muille tyypeille. Mun Ihmisnahkasisko sano jo pienenä, että siinä taulussa, jonka hän näki Kreikassa oli semmosii melko kuuluisii tyyppei. Arvatkaas ketkä ne oli, oli kun Ihmisnahkasysteri ei muistanut. No, Jeesus ja Maria:) melko kuuluisia tyyppejä. Mut kyllä mä ja Velimies ollaan kanssa aika kuuluisia; ainakin mun blogissa meni 10.000 käyntiä POKS.

Kiitos lukijoilleni - jatkamme samaan malliin.

Kommentit

  1. jatka samaan malliin!

    sun takias on ainakin kerran päivässä naama virneessä!

    VastaaPoista
  2. Heips velimiäs. Mullakin on tommonen tunne ja pian näännyn, ko toi mamma vaan kampaa tukkaa ja hakkee vaatteita. Mää sain viimosen ruokajutun iltapalana ja aamu on jo mennyt ohi.Mää kyl miätein ko vanha herra, että se on se sama sitte. Aamupalalla, siinä niitä kuivia nappuloita kaivellessa kuulin, että maitokin on loppu ja se mamma ei niitä kaffeitansa jua, jos sitä litkua ei oo. Sattaa ja on muutenkin matalaa, ei tee pihhaan miäli, ko kaikista puista ja puskista oikeen ruiskaa vettä. Mää tykkään Mirristä ja nostin kaikki mun karvat pystyyn, et olsin yhtä suuri ko se. Siinä me sitte vahrattiin toisiamme. Toi mamma on semmonen, että se aina sekkoo meitin miästen puuhiin, nykkin se avas oven ja sano, että toinen teistä sisälle ja hyvä olikin, ko Mirri meinas ehtiä ennen mua ja mää halusin olla se toinen ensimmäisenä.
    Kerrankin tämmösessä tilanteesa, mua jaakattiin sisälle ja ko vihrosta viimen päätin tulla, nin Mirri jo nukku pitkin pittuuttansa meen köökin puusoffalla eikä eres heränny ko mää sitä haistoin. Mää oikeen ajattelin, että onks toi kans niitä Kokemäen kolleja, ko mammalla on tuala apuköökisä niitäkin kaksin kappalein. Ei se ollu koska hyppäs laatteelle ja teki asana kissoja muutaman, meni ovelle ja sano, että meen kottiin tästä. tuu kattoon mua, mää en viitti tulla sinne Porriin, ko noi on nin vanhoja, ettei ne kestä mittään ylimäärästä kuulemma. t. iisakki sulle

    VastaaPoista

Lähetä kommentti