Voi näitä suloisia vauva-aikoja. Siellä me köllittiin Budapestin auringossa kolmistaan. Ruusut kukkivat ja ilma oli lämmin. Noista kuvista tunnistaa mut aika hyvin. Jep, mä olen se kookkain pentu. Isabella on toi pikkunen ja Isidor on siltäväliltä. Kyllä mulle tulee ihan haiku olo, kun näitä kattelen.
Lapsuus oli kivaa aikaa - leikittiin ja syötiin semmosta kanamössöä.
Ei maistu Maminamin kanamössykkä samalta - siitä puuttuu Unkarin lämpö.
Terveisii Velimiehelle - tsiikaa säkin näitä kuvia. Tunnistatko sä vielä ittes?
Mä tuun taas poikkeen, kun vaan saan kyydin sinne maalle.
Kommentit
Lähetä kommentti