Videopalkki

Loading...

28.2.2010

Haluan oman huoneen

Peräkamarin Ottolla täytyy olla oma huone.
Haluan tämän, tämä sopii mietiskelyyn.
Lämpö päälle, kiitti.

Suloinen kisu


Posted by Picasa

Iisakki kotona


Tässä mä lepään ja näytän söpöltä. Ihanaa, kun mamma tuli kotiin ja huolto pelaa. oon tänään mm. lepäillyt ja huilannut aika paljon. Tein historiaa ja pyydystin kanikaulurin. Raahasin sitä pitkin taloa ja Vanha Herra ripusti sen mulle takan eteen leikkikaluksi.


Posted by Picasa

27.2.2010

Sydämellistä lauantaita

Tää on mun rakas lelu ja haen sen aina välillä leikkiin. Heitän sitä riehakkaasti ympäri ja kiskon vähän karvoja irti. Mulla on ollut kisunpäivät, kun nää tyypit on ollut kotona ja me ollaan leikitty. Maminami hakee tänään mulle naksuttimen ja musta tulee tän kaupungin paras naksutinkoulutettu kartusiaani ja ainoo kans. Pomomies sano et mä oon älykäs katti ja mä niinku kässään juttuja jos mua haluttaa. Mä osaan tulla luokse, kun kutsutaan ja tunnnen nimeni. Sitte mä ymmärrän sanoja kuten koppaan ja töihin. Jääkaapilla mä kuulen heti kaikki rapinat ja erotan semmosia juttuja kuin kana ja oltermanni.

26.2.2010

Iisakki itse

Tässä kartusiaanissa on kokoa, näköä ja luonnetta. Maminami ja Pikkunainen meni katsomaan Iisakkia maalle ja Iisakki oli ihan iloinen koko vierailun ajan, varsinkun kun kävi ilme, että velimies oli jäänyt kaupunkikotiin. Kummitustäti oli hoitamassa mua yön yli ja meillä meni ihan hyvin. Vähän mä herättelin ja kuljeskelin mut muuten kaikki oli jees. Maminamille kävi hassummin, sillä oli katos Pomomiehen yöpymiskassissa myös mun hammastahnani mukana ja se pesi sillä vahingossa hampaansa. Kauhee karjaisu oli vaan kuulunut vessasta ja veden suihke. Siinäs näki mitä mulle tarjoo, ei se kananmakuinen tahna niin häävii mustakaan ole.

24.2.2010

Kalkkunajonglööri

Pomomies sano et mä oon kalkkunajonglööri. Taivun vaikka mihin kulmaan et saan kalkkunaleikettä. Meen myös jääkaappiin kuin mato matala jos vain on pienikin sauma sinne kiemurrella. Aion tänään lepäillä, kun on niin kylmäkin ulkona. Mua vähän ärsyttää kun Pomomies lähtee töihin niin ne lepertelee aamulla maminamin kanssa ja sit ne suukottelee ovella. Yök, sanon mä. Sit maminami suukottelee mua ja mulla on kauhee peseminen turkistani sen jälkeen. Maminamista irtoo huulipunaa ja kaikkii hajuvesihaisuja muhun. Onneksi mulla ei oo naista eikä tuu. Rasittavia hössöjä, ne naiset. 

23.2.2010

Töissä

Teen sit tänään kokopäivätyön. Oon käyttäytyny kunnolla, kun oon saanut olla duunissa. Täällä on ravannut kaikkii tyyppei ja mä oon käyny kattoon niitä kaikkii henkilökohtaisesti nuuskaisemalla. Mä rakastan mun työtä, tää on ihan kevyttä niinku kuvasta näkyy. Vaikein homma on toi ruokapuoli. Täällä saa aika monta kertaa huomauttaa säännöllisistä ruoka-ajoista. Noi tyypit vaan hosuu kuka missäkin ja joudun naukuun keittiössä. Mun Kummitustäti tulee hoitaa mua yöksi tällä viikolla ja mä aion käyttäytyä kuin pikku herrasmies. Sit se voi tulla joskus toistekin jos mä annan sen nukkua ja en komentele kauheesti. Mun Pomomies sano et mä oon terroristikissa mut en mä ole. Mulla on vaan haastava luonne välillä.

22.2.2010

Master of the house

Nyt oon taas talon kingi. Ainut ja oikea. Iisakki saatiin onnellisesti lumimyrskyn keskellä maalle omaan kotiin ja mä oon omassa kotonani. Meillä on siis hyvät välit - about 50 kilometrii. Kuvassa oon Pomomiehen kainalossa ja siinä on komia kölliä, me miehet. Huomenna mulla on työpäivä, jos mä osaan käyttäytyy niin sit mulla on kokopäivätyö mutta jos mä alan taas kurittomaksi niin mulla on puolipäivätyö.
Posted by Picasa

21.2.2010

Vieraat ja kala haisevat kolmantena päivänä

Ja nyt oli jo neljäs joten velipoika lähti maille. Meille alko tulla riitaa ja sanomista vähän joka asiasta, joten tää vierailu oli nyt tässä. Me nähdään sitten taas ja ollaan yhdessä. Nyt mä pääsen taas maminamin kainaloon nukkuun ja mun ei tarvi olla olohuoneen matolla yötä. Mun velimies on tosi miehekäs ja se sanoo mitä tehdään ja sit mua harmittaa kun ollaan kummiski mun kotona. Mut kyllä mä sitä rakastan ja se mua. Välimatka välillä on vaan hyväksi meille. Mä oon tos edess ja Iisakki takana. Terveisii kaikill tutuill ja ihmisnahkasiskolle piiiitkä pusu.
Posted by Picasa

20.2.2010

Posted by Picasa

Pojat


Terveisii sinne Nummelaan, meillä on täällä kaikki ok. Iisakin iskä lupas lähettää meille rahaa et me pojat pysytään täällä kaupungissa vielä muutama päivä. Pomomies toi meille monta pussii Whiskas-kanaa kun me ollaan siihen ihan love. Meillä menee kivasti keskenämme, aika paljon me nukutaan ja sit me taas nukutaan. Aamulla me hiippaillaan ja naukuillaan, et siitä on tullut miinusta meille. Tää Iisakki on ihan kuin maalaisisäntä, puuttuu vaan ruutupussihousut, olkihattu ja oljenkorsi suusta. Mä oon sit taas semmonen hempee kaupunkilaismieskissakartusiaani, voisi sanoo et ihan pehmee tyyppi verrattuna tähän velimieheen. Velimiehellä on niin tuju katsekin et hiiret kuolee jo siihen.

Posted by Picasa

17.2.2010

Veljekset kaupungissa


Kyllä velimies on paras kissamies. Seuraavaksi me syödään porsaansydäntä ja sitten me taas huilitaan. Kyllä kaupungissa on mukavaa, terveisii meilt sinne maalle.
Posted by Picasa

16.2.2010

Pyörryttää

Apua, nuuskaisin työkenkiä täällä töissä ja pyörryin melkein. Haíseeks työ tältä? Mä taidan sit varoo työtä. Työ on pahanhajuista. Maminamin on pakko käydä työssä, että mä saan Whiskas-pussei. Mun on pakko sanoo sille et se ei saa varoo työtä. Mä sain tänään puolipäivävapaan työstä, koska mä käyttäydyin villisti. Työssä pitää olla vakava ja ei saa mm. koittaa karata työpaikalta. Työssä ei saa myöskään purra muita työtovereita, eikä saa mennä syömään työtovereiden tonnikalasalaattieväitä, tai ainakin tarvii luvan ko. työtoverilta. Mä tein aika paljon näitä työsääntörikkomuksia tänään. Mut siitäviis kotona on kivempaa. Huomenna tulee velimies ja me näytetään kaikille närhenmunat. Muuten vastaus siihen velimiehen kysymykseen on se, että mäkin oon joutunu syömään sitä ruohoo. Ihan hyvää se on, maista vaan rohkeesti.

15.2.2010

Mikä tää on?

Nyt henkilökuntani on aivan sekaisin, tuumaa Iisakki. Ylipuutarhuri ja Kisakatsomon isäntä tarjosivat minulle tätä. Saavat odottaa ensi vuoteen, että tuosta haukkaan. Haisee kummalle ja pelottaa koko puska. Hei Velimies, onko sulla kokemuksia tämmösestä? Terveisin epätietoinen velimies maalta.

14.2.2010

Vitsi et on vaikee saada kunnon henkilökuntaa

Ihan mieletön photo mun velipojasta, pakko laittaa blogiin. Iisakki on tässä nukkumassa ja kuten näkyy tassu silmillä. Onkohan velipojan henkilökunta hommiensa tasalla, sain meinaa tassupostii velimieheltä et oli vähän unohtunut antaa iltaruuat. Oli meinaan saanu velimies karjua et oli ymmärretty. Henkilökunta oli luullu ties mitä sen karjumisen syyks, mm. vatsakipua ja Iisakilla oli ollu vaan nälkä. On siinä ollu näky ku Iisakkia on tutkittu ja hierottu ja sitten vasta huomattu diagnoosi: unohtunut iltaruoka. Vaikee on saada nykyään tota henkilökuntaa hommiin, saattaa siinä tulla kovemmankin kollin pää kipeeks. Saattaa olla myös syynä tohon päänsärkyyn liika kissanminttunappien naukkailu, kohmelo saattaa iskeä ja silloin on pakko laittaa tassua silmille.
Posted by Picasa

13.2.2010

Hyvää Ystävänpäivää Ystävilleni


Mä nyt jo toivotan tätä Hyvää Ystävänpäivää, koska Pikkunaisen ystävänpäiväpussukka oli niin vastustamaton. Mä oon vaaninut tota sydäntä jo vaiks kuinka kauan ja sit mä sain sen otettua tuolta pussukasta ja kannoin suusani pitkin taloo. Mä sain kiinni oikein jättisaaliin omasta mielestäni. Huomatkaa myös upea pantani, mä oon sillai nyt fiini.


Posted by Picasa

12.2.2010

Tää on oiva varoitus kaikille kulkijoille. Vaanin koko ajan, että pääsisin livahtamaan duunipaikassa tonne ylös katsoon putkimiehiä. Mut ne voi olla kiukkusia setiä ja heittää mut alas, joten siksi mä en pääse sinne. Auttelin eilen Pomomiestä laittaa kaappiin semmosen silitysrautasydeeman ja mulla oli kiire keritä joka ruuviin ja mutteriin käsiksi. Hitsi, kun se on nopee ja mä oon kans, niin meillä tulee joskus sanomista. Mut sit me halataan ja jatketaan taas hommii miesten kesken. Maminamii me ei edes huolita messiin, koska se alkaa järjesteleen jotain omia kasojaan meen ruuveista.

11.2.2010

Turhuuksien rovio

Arvatkaas kenen työpöydällä mä tässä makailen ja tarkkailen pihaa. Aivan, maminamin ja edessä on näkymä, joka on musta turha ja ennenkaikkea pahanhajuinen. Täällä töissä on meillä sanonta, että kun maminami lakkaa kynsiään ja on iloinen niin silloin kaikki on hyvin. Kannattaa siis tarkkailla kynsiä ja niiden väriä. Eilen mulla oli illalla ihanaa, kun me syötiin Pomomiehen kanssa jogurttia suoraan purkista. Mun vatsa voi nyt hyvin ja elämä hymyilee, koska maitohappobakteerini ovat kunnossa. Törttöilin myös tuttuun tapaani vesihanan alla ja en vieläkään ymmärrä mistä sitä vettä oikein riittää. Harmittaa sekin kun hieno kartusiaaniturkkini on ihan märkä, kun pidän päätäni hanan alla ja en huomaa, että sieltähän vesi valuu kainaloihin saakka. Sitten mulla menee hirmu kauan kun nuolen kaikki silkkikarvani ojennukseen ja siltikin hännäntakunen jää takkuiseksi. Tänään vihdoinkin mulle muistettiin hakea se hammastahna, makuna on kana. Maksa oli  loppu, varmaan suuren suosion takia. Ajattelin yllättää tänään kaikki ja käyttäytyä niin hyvin, että takimmaisetkin törröhampaani saadaan pestyä putipuhtaiksi. Terveisiä Iisakille, meillä on se huippissuunnitelma viikolle kahdeksan, et nähdään viimeistään silloin, velimies.

10.2.2010

Mitäs täällä on


Tässä mä tarkkailen maminamin kassia ja siellä olevaa lompakkoa. Tota lompakkoo meinaan haetaan välillä oikein kissojen ja koirien kans, taas vanha sanonta mutta pitää sekin paikkansa. Nyt kun mä tarkkailen sitä lompakkoo tiiviiisti niin tiedän sit seuraavaksi mistä sitä voisi hakee.Oon tänään täällä kotona ihan vaan ja katselen ikkunasta ulos. Ihan rinnasta ottaa jo kevään tulo, on niin mukavaa katsella aurinkoista ilmaa ulkona. Ihan tuntuu et voisin jo mennä parvekkeellekin jo  istuskeleen mut kyllä siellä on vielä kylmä kun kävin siellä tutkimassa. Kyllä mulla on vaan kivaa kissamiehen elämää, välillä käyn töissä ja sit taas saan lepäillä täällä kotona. Mua on nyt harjattu ihan hirveesti, koska mun turkista pöllyää karvat veks. Mut semmonen kiva tyyppi siellä toimistolla sano et se on ihan normaalii ja kissan karvan kuuluukin vaihtua pari kertaa vuodessa. Et mä oon sillai rauhallinen ja oon koittanut sanoo maminamillekin et ei mulla ole keripukkii tai muuta puutosta, tää on vaan ihan normaalii. Mut se on semmonen hössö ja tutkii mua. Tänään mä saan oman tahnan ja hammasharjan, kuulin vaan kyliltä. En aio näyttää torahampaitani enkä ole yhteistyökykyinen- saati haluinen.

9.2.2010

Leikinhurmaa toimistolla

Laitoin tähän kuvan mun leikkituokiosta toimistolla. Lakisääteinen tauko on siis mullakin. Haluan samalla huomauttaa, että jo se vähäkarvakissamies on sitten terottanut kynsiään tuohon nojatuoliin, en minä. Mulla on tässä kuvassa ihan kieli pois suusta, koska on niin jännittävää vaania tuota tupsukkaa. Oon tänään viettänyt aika rauhallista duunipäivää, lähinnä nukkunut ja syönyt. Muhun uppoaaa uskomattomat määrät sapuskaa ja silti aina tuntuu, että vielä vähän mun masuun mahtuisi lisää. Vanha sanonta, että nälkä se tulee paksullekin pitää mun kohdalla paikkansa. Mun on turkki nyt ihan kumman huonon näköinen, maminami epäilee et mulla on nyt keväinen karvanlähtöaika. Toivottavasti se ei ala mitään pesuhommia yrittään mun kans, mä tunnen sen tyypin niin hyvin et se suunnittelee mun laittamistani pesupaljuun.

8.2.2010

Paperitiikeri

Terve, mä oon tässä kuvassa toimistolla duunissa. Mä teen paperitiikerin hommia, niihin hommiin ei ihan turhat kartusiaanit pääsekään. Pitää osata vimmatusti silputa, pilputa ja ennenkaikkea olla nopea kuin velihopea, jotta ei jää kesken hommien kiinni ja joudu poistetuksi paperisilppukorista. Esim. mun velipoika ei ehkä osaa näitä hommia. Se löi mua eilen nenuun tassulla joten mä en ole sen bestis. Tai oon mä, ainahan veljeksille tulee kahinoita. Se tulee meille hoitoon koko viikoksi, meillä on kyllä maminamin kanssa optiomahdollisuus. Jossei hommat suju niin velimies viedään punaisella paholaisella pikakuljetuksella maille tuffalle. Mun porukat oli kylpylässä monta päivää ja mä olin mummulassa hoidossa. Meillä meni sillai kasilla koko hoitorumba, päivät mä oon aika helppo case mutta öisin mä vähän hiippailen. Mulla on semmonen hiippailugeeni ja sit mä tassuttelen tikkujaloillani hoitajani päällä jossei se muuten herää. Maminamii mä aina tökin aamuyöllä mut sitä ronttii ei saa heräämään. Ne mun porukat oli ihan väsyjä kun niitä oli niin hoidettu siellä Runnilla ja sit maminami sano et se savo oli aika rasittavaa, suattaapi olla tai sitten ei. Mä meen seuraavaksi mukaan tarkkaileen mitä semmoses paikassa oikein tapahtuu. Pomomies anto mulle reikihoitoo lauantaina kun me oltiin ihan miehissä kotona. Kyllä se oli komiaa maata rinnakkain ja jutella kaikkia miesten juttuja. Me ajateltiin et jos me lähetettäs vaan maminami johonkin ja sit me mentäs autotalliin ja laitettas ruuveja purkkiin ja lauleltas karaokee ja naatittais elämästä.

1.2.2010

Hurja seikkailuretki

Jostain syystä ei nyt tämä tietäjäkone anna laittaa kuvaa minusta tähän mutta tämmöinen maisema onnistui. Maminami tuli tänään kotiin ja laittoi mulle valjaat ja me mentiin ankanmarssia peräkanaa hissiin ja alas. Jännittävää touhua, ensin piti uskaltaa kävellä ulko-ovesta rappukäytävään. Hissintilaus oli ihan hurja, maminami auttoi siinä. Hississä piti pelätä kovasti ja matka oli kauhea alas. Kissojen linnanmäki, luulisin. Hissinoven avaus seisautti veret ja sitten hurja loikka ulko-ovelle ja ulos. Häntäni oli uljaalla kaarella ja menin kuin vanha tekijä lumiselle käytävälle seisomaan. Seisoin siinä tuntikausia ja nautin maisemista. Vedin henkeeni happea ja tuoksuja. Hyppäsin maminamin kainaloon ja lähdimme retkelle autotalliin. Meidät oli kutsuttu sinne auttamaan ruuvien järjestelytehtävässä. Huom. kutsuttu. Matkamme keskeytyi traagisesti, koska nurkan takaa tupsahti ranskalainen naapurimme Igor huudahtaen iloisesti minulle ilmeisesti jotain tervehdystä ja kehuja komeasta ulkomuodostani. Siis mietin näin jälkeenpäin. Pelästyin koko ukkoa ihan rutosti ja kaaduimme maminamin kanssa molemmat polun vireen umpihankeen naamallemme. Ranskalainen kauhistui varmaan loppukevääksi aiheuttamaansa kaaosta ja nosteli meitä sieltä pystyyn. Maminami koitti huitoa sitä kauemmaksi etten olisi vielä enemmän pelästynyt. Siis retkemme loppui mutta yritämme taas huomenna sitkeästi uudelleen. Emme lannistu yhdestä fransmannista vaan harjoittelemme lisää kohtaamisia. Loppuillan varmaan käytän hienon turkkini hoitoon, suomalainen lumihanki ei tee hyvää silkkipeitteelleni.